*

JuhaniIivari

Yliopistot muutosten kourissa: Mitä pitäisi tehdä? – Riviprofessorin näkemys

Olen kommentoinut blogissani Suomen tiedepolittiikka. Siihen liittyen kirjoitin tekstin, joka käsittelee viimeaikaisia muutoksia Suomen yliopistolaitoksessa: tulosohjausjärjestelmäuudistus 1994, kokonaistyöaikauudistus 1998, virkanimikeuudistus 1998, palkkausjärjestelmäuudistus 2006 ja suuri yliopistouudistus 2010.

Samaan aikaan on hiipien edennyt kaksi muutakin merkittävää muutosta: hallintobyrokratian kasvu sekä kiristynyt kilpailu kilpaillusta tutkimusrahoituksesta. Huolimatta näistä uudistuksista ja muutoksista - tai kenties juuri niistä johtuen - Suomen tieteen taso on laskenut viimeisten 25 vuoden aikana sellaisiin vertailukelpoisiin maihin kuin Alankomaat, Belgia, Irlanti, Itävalta, Norja, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska suhteutettuna. 

Analysoin  kriittisesti näitä muutoksia ja teen seitsemän konkreettisia ehdotusta, että miten Suomen tiede saadaan taas vertailukelpoiselle tasolle:

  1. Tohtoritehtailun estämiseksi ulkomaisia esitarkastajia ja vastaväittäjiä käytettäessä pitäisi aina tiedustella, että onko hänen mielestä työ hyväksyttävissä hänen edustamassa yliopistossa.
  2. Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämässä yliopistojen rahoitusmallissa tulisi tohtoritutkintojen osuutta pienentää, kilpaillun rahoituksen osuus poistaa kokonaan ja aidon tutkimuksen osuus nostaa tuntuvasti nykyisestä 13 prosentista esimerkiksi 25 prosenttiin.
  3. Tutkijauramallissa pitäisi siirtyä professoritasolla kolmitasoiseen malliin – apulaisprofessori, täysprofessori ja ansioitunut professori.
  4. Käytettäessä ulkomaisia asiantuntijoita professorinimityksissä heiltä pitäisi aina tiedustella, että voitaisiinko professorikandidaatti valita apulaisprofessoriksi, täysprofessoriksi tai ansioituneeksi professoriksi arvioijan omassa  yliopistossa.
  5. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä tulee arvioida määräajoin professorit (tai varttuneet tutkijat laajemmin) tieteenaloittain kattaen koko valtakunnan. Arvion tulosta voidaan käyttää työntekijä ja työantajan palkkaneuvotteluissa, harkitessa hänelle myönnettävää rahoitusta ja myönnettäessä tutkimusvapaita.
  6. Suomeen on luotava kilpailukykyinen tutkimusvapaajärjestelmä professoreille.
  7. Hakemusten sijasta Suomen Akatemia tulee aktiivisesti tarjota vapaan tutkimuksen rahoitusta tieteenalojen parhaille tutkijoille tai heidän tutkimusryhmille ottaen huomioon tasapuolisuuden niin, ettei yksille ja samoille jaeta rahoitusta jatkuvasti.

Kirjoitukseni löytyy oheisesta osoitteesta: https://www.researchgate.net/publication/317385230_Yliopistot_muutosten_kourissa_Mita_pitaisi_tehda_-_Riviprofessorin_nakemys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat