Onko Pekka Haavisto ainoa mies puheenjohtajien joukossa?

Katsoin Ylen suuren vaalikeskustelun 14.4.2019. Siinä käsiteltiin neljää aihealuetta: sotea, vanhusten hoitoa, ilmastonmuutosta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Keskustelu kuitenkin alkoi Sipilän hallituksen eropäätöksestä. Siinä mielenkiintoista oli, että Sampo Terho oli terhakkain Sipilän hallituksen haikailija. Sipilä ja Orpo olivat henkisesti jättäneet sen taakseen.

Sotesta se verran, että ilmeisesti punamultaa ennakoiden, SDP Antti Rinteen johdolla on päätynyt 18 sote-alueen malliin. Ei varmaan ole sattumaa, että lukumäärä täsmää 18 maakunnan kanssa. SDP ei kuitenkaan ole valmis kytkemään maakuntahallintouudistusta sote-uudistukseen, mutta tällainen sote-ratkaisu, jos toteutuu, avaa jatkossa mahdollisuuden kepun ajamalle maakuntiin rakentuvalla aluehallinnolle.

Mielenkiintoista on, ettei kukaan tarttunut Sari Essayahin kommenttiin, että asiantuntijoiden mukaan 5 sote-aluetta olisi järkevin. Jos sote-alueilla on verotusoikeus, jotkut sote-alueet, jos ne vastaavat nykymaakuntia,  ovat väestöllisesti aivan liian pieniä jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Niinpä pidemmällä aikavälillä niin sote kuin aluehallintokin pitäisi rakentaa noin 5-9 lääniin plus Ahvenanmaa päälle, jossa pääkaupunkiseutu (Helsinki Espoo ja Vantaa voisivat muodostaa oman alueen). Samalla eduskuntavaalien vaalipiirit voitaisiin sovittaa yhteen läänijaon kanssa. Suuremmat vaalipiirit olisivat tasapuolisempia ns. äänikynnyksen suhteen, mikä on pienten puolueiden ja myös demokratian etu.

Vastikään esille tulleiden vanhusten hoitoa koskevien skandaalien vuoksi Petteri Orpolla oli mahdoton tehtävä puolustella valinnan vapautta niin soten kuin vanhusten hoidon yhteydessä. Vaikka vanhusten hoidon ongelmat  eivät välttämättä koske pelkästään suuria, ylikansallisessa omistuksessa olevia yksityisiä hoivayhtiötä, räikeimmät tapaukset ja suoranaiset väärinkäytökset haamuhoitajineen näyttävät esiintyvän ensisijaisesti niissä.  Jos yksityiset hoivayhtiöt voitontavoittelussaan toimivat näin, miten voidaan olla varmoja etteivät suuret terveystalot toimi vastaavasti. Ilmeisesti sote-valmistelussa ei keksitty kapitaatiokaavaa, joka ei mahdollistaisi joko asiakkaiden alihoidon tai ylihoidon voittojen maksimoimiseksi.

Ilmastonmuutos aiheutti sen verran vilkkaan ja rönsyilevän keskustelun,  että puheenjohtajat ilmeisesti odottavat sen muodostavan keskeisen vaaliteeman. Keskustelu jätti vaikutelman, ettei heillä ole oikein kokonaiskäsitystä, että mitä kannattaisi tehdä. En ole ollenkaan varma, että vanhojen polttomoottoriautojen ennenaikainen romuttaminen on ekoteko, koska uuden auton valmistus väistämättä saastuttaa ilmastoa ja nykyään vanhoja autojen tapauksessakin voidaan siirtyä biopolttoaineisiin. Ennen kuin aletaan tehdä konkreettisia vaalilupauksia ilmastonmuutoksen estämiseksi, tiedemiehillä, politiikoilla ja kansalaisilla pitäisi olla luotettava käsitys, että mitkä toimenpiteet ovat tehokkaita muutoksen estämisessä ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ihmisille ja muulle luonnolle. Sellaista tietoa ei ainakaan politiikoilla näytä olevan.

Jos unohdan puheenjohtajien käymän saivartelun kuinka monta uutta lentokonetta tarvitaan nykyisten Hornettien  suorituskyvyn korvaamisen, ulko- ja  turvallisuuspolitiikkaa koskevassa osiossa käsiteltiin Venäjän kautta tullutta turvapaikkahakijoiden tulvaa vuonna 2015. Kun ongelma oli vielä akuutti, Pekka Haavisto kertoi kyselleensä eduskunnan ulkoasianvaliokunnassa rajaviranomaisilta, että ”ettekö saa puomia kiinni?”.  Petteri Orpolle ja Juha Sipilälle ei ilmeisesti tullut puomi mieleen, vaan he toivat esille miten silloisen sisäministeri Orpon, pääministeri Sipilän ja tasavallan presidentti Niinistön kontaktit venäläisiin virkaveljiinsä tyrehdyttivät pakolaisvirran. 

Haavisto ja jotkut muutkin arvioivat, ettei kyseinen turvapaikkahakijoiden virta Venäjältä ollut spontaania, vaan organisoitua. On vaikea uskoa, ettei Venäjän ylin poliittinen johto ollut siitä tietoinen. Se herättää kysymyksen, että mitä Venäjä halusi viestiä tällä tempullaan. 

Orpo myönsi, että Venäjän raja muodostaa jatkuvan riskin, koska siellä on miljoonia kolmannen maan kansalaisia ja korosti, että sen hallinta vaatii jatkuvaa yhteistyötä Venäjän rajaviranomaisten kanssa. Mutta mitä sitten, jos Venäjä uusii temppunsa suuremmassa mittakaavassa ja antaa pakolaisvirran jatkua? Turvautuisivatko Orpo, Rinne ja Sipilä edelleen vain hyvään yhteistyöhön ja neuvotteluihin? Jos Venäjä ei olisi yhteistyöhaluinen, kaikki tulijat pitäisi ottaa vain vastaan, ellei puomia pantaisi kiinni. Siinä tilanteessa Nato ei auttaisi yhtään. 

Haavisto ilmeisesti olisi valmis sulkemaan puomin. Halla-Aho kenties myös. Muista en ole niin varma. 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu