JuhaniIivari

Miten vastata Perussuomalaisten nousuun, kun vaikeneminenkaan ei auta?

 

Perussuomalaisten nousu gallupeissa on tuonut uutta särmää vaalitaisteluun. Jotkut kommentaattorit esittävät, että kyseinen nousu johtuu heidän kannanotoista ilmaston muutoksen torjumiseen eikä niinkään heidän maahanmuuttoa koskevista näkemyksistä.  Siitä huolimatta uskon, että heidän maahanmuuttoa ja erityisesti turvapaikkapolitiikkaa koskevat mielipiteet myös selittävät heidän kasvavaa suosiota äänestäjien keskuudessa. Oulun seksuaalirikostapaukset eivät ole päässeet unohtumaan, koska esille nousee jatkuvasti uusia samantapaisia tapauksia. Liian usein niissä tekijän nimi vahvasti viittaa muslimimaihin, joista huomattava osa vuoden 2015 turvapaikanhakijoista saapui.

Rajoitun tässä turvapaikkapolitiikkaan, koska työperäinen maahanmuutto on aivan eri kysymys. Turvapaikkapolitiikankin yhteydessä käsittelen ”yllättäen ja pyytämättä” Suomen raukoille rajoille saapuneita turvapaikan hakijoita, miten heidän kanssa toimitaan. Jätän kirjoitukseni ulkopuolelle ”todistettavasti humanitaarisen maahanmuuton”, koska silloin Suomen viranomaiset valitsevat ulkomailla (esim. pakolaisleireiltä) turvaa ja huolenpitoa tarvitsevia ihmisiä Suomeen otettavaksi. Se on ”todistettavasti” humanitaarista siinä mielessä, että kunkin tulijan henkilöllisyyden ja taustan luulisi olevan selvitetyn ennen Suomeen tuloa.

Turvapaikkapolitiikka on monitahoinen asiakokonaisuus. Siinä on kysymys kansainvälisten sopimusten säätelemästä velvoitteesta auttaa hädänalaisia, turvapaikkaa tarvitsevia, kanssaihmisiä. Toisaalta tiedetään, että oikeutta hakea turvapaikkaa käytetään laajasti väärin. ”Asylum”-sanaa käytetään keinona päästä haluttuun maahan ja turvapaikkaa haetaan, vaikka sellaiselle ei ole todellista tarvetta. Tämä väärinkäyttö rasittaa vastaanottavia maita ja niiden viranomaisia, eritoten kun tai jos huomattavaa osaa kielteisen päätöksen saaneista ei onnistuta palauttamaan kotimaahansa.

Suhtautumisessa turvapaikkahakijoihin voidaan erottaa kaksi vastakkaista asennetta: idealistit, jotka näkevät turvapaikkahakijat ongelmattomana mahdollisuutena, ja realistit, jotka näkevät heidän merkitsevä monenlaisia ongelmia ja uhkia. Idealistien mielestä turvapaikkahakijat vain rikastuttavat Suomen kulttuuria riippumatta siitä millaisia kulttuurisia tapoja he tuovat (esim. sukupuolielinten ympärileikkaukset), rikastuttavat suomalaisten kapeaa geeniperimää, ovat vastaus työvoimapulaan riippumatta heidän koulutustaustastaan (esim. ovatko lukutaitoisia), parantavat huoltosuhdetta, elvyttävät taloutta ja niin edelleen. Realistit korostavat turvapaikkahakijoiden tuomia turvallisuusuhkia, heidän aiheuttamia kustannuksia ja rasitusta kansantaloudelle, uhkaa suomalaiselle kulttuurille (osittain suomalaisten viranomaisten ylimitoitetun kulttuurillisen korrektiuden vuoksi) ja negatiivisia vaikutuksia poliittiseen järjestelmään. 

Perussuomalaisia lukuun ottamatta suomalaiset puolueet ovat pitkälti vaienneet turvapaikkapolitiikan kysymyksistä. Näin Perussuomalaiset ovat saaneet hallita sitä koskevaa keskustelua. En tiedä, että onko muilla puolueilla ennen vaaleja enää muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa vaikenemista.  Joka tapauksessa Perussuomalaisten gallup-suosion nousu kertoo, ettei tämä vaikeneminen ole toiminut. Mutta elämä jatkuu eduskuntavaalienkin jälkeen. Olipa niiden tulos mikä tahansa pakolaisongelma ei katoa minnekään.  

Perussuomalaisten turvapaikkapolitiikkaa koskevaaan haasteeseen voidaan vastata neljällä tavalla. Ne muodostuvat nelikentistä, joka muodostuu kahdesta ulottuvuudesta: 1) suhtautuminen noudatettuun turvapaikkapolitiikkaan erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana: kielletään että virheitä on tehty (tai vaietaan niistä) tai myönnetään että virheitäkin on tehty. 2) suhtautuminen Perussuomalaisten linjauksiin koskien tulevaa pakolaispolitiikkaa: haastetaan ne tai seurataan niitä enemmän tai vähemmän. Tuloksena saadaan neljä strategiaa: ”kiellä ja haasta”-linja, jossa pitkälti jatketaan nykyistä turvapaikkapolitiikkalinjaa ja samalla hiljaisesti haasteaan Perussuomalaisten linja, ”kiellä mutta seuraa”, jossa ei myönnetä mahdollisia virheitä, mutta tiukennetaan sitä Perussuomalaisten suuntaan, ”myönnä mutta haasta”, jossa myönnetään virheitä, mutta kehitellään oma vaihtoehto Perussuomalaisten linjalle ja ”myönnä ja seuraa”, jossa asiallisesti siirrytään Perussuomalaisten linjalle.

Kuvaan seuraavassa kirjoituksessani niitä tarkemmin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Lähestymistapasi on hivenen outo. Perussuomalaisten turvapaikkapolitiikka on itsessään hivenen vinksahtanut ja ei ole missään mielessä mielekästä sitoa keskustelua juuri heidän lähestymistapaansa. Jos nelikenttää haluaa rakentaa, niin mielekkäämpiä ovat salliva-kieltävä akseli ja vaikkapa paikallinen - globaali - akseli. Eli jos vaikka laitetaan nykytila keskelle, niin keskustellaan pitäisikö muuttoa helpottaa vai vaikeuttaa ja että pitäisikö etsiä ennen kaikkea kansainvälisiä ratkaisuja vai onko turvapaikkapolitiikka ennen kaikkea maan sisäinen asia. Toki muitakin ulottuvuuksia asialla on, esimerkiksi kustannusten tai voimavarojen tarkastelu tai se pitäisikö toiminnan olla aktiivista vai reaktiivista. Samoin turvapaikan todellisen tarpeen ja saamiskynnyksen arvointi voisi olla paikallaan - nythän sitä ei julkisuudessa oikeasti käsitellä. Yhtä kaikki valmiiksi hivenen hämärään ja jossain määrin liikkuvaan perussuomalaisten näkemykseen ei keskustelua kannata sitoa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ruotsissa maata on saatu järkevästi hallittua populistisen äärioikeiston paineesta huolimatta. Eiköhän sama toistu nyt Suomessa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ruotsissa oli vaikeaa, Suomessa puolueet ovat tottuneet tekemään yhteistyötä vasemmisto-oikeistolinjalla jo pitkään.

Persujen puheet uppoavat tiettyyn väestönosaan helposti, ne on niitä helppoja heittoja.

Kyllä se sitten taas rauhoittuu, kun äänestäjä taas kerran näkee sen todellisen persun.

v.2015 tilanne yllätti kaikki, ja persutkin siinä olivat asioista päättämässä, virheitä on tehty varmasti, mutta persujen nykylinja ei kuitenkaan tule koskaan Suomessa olemaan se linja mitä noudatetaan.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Ilmastonmuutoslässytys on täyttä huuhaata ja bullshittiä. Mamutus maksaa miljardeja, ja sitäpaitsi liki 90% ihmisistä on sitä vastaan. Onko vaikeaa päätellä, miksi Persut tulee nousemaan vaaleissa suurimmaksi puolueeksi?????

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset